Täällä taas

Heippa!

Juttelin kavereiden kanssa mun elämäntyylistä ja siitä innostuneena päätin jatkaa kirjoittelua tänne julkisesti. Oli niin mukava lukee noita vanhoja au pair postauksia, kun mieleen nous niin paljon hyviä muistoja. Ajattelin, että näitäkin vuosia pitää jotenkin dokumentoida niin on sitten myöhemmin elämässä muisteltavaa, kun/jos joskus asetun aloilleni. 

Tämä tietysti myös hyvä lisä mummuni aamurutiineihin, kun saa Instagramini lisäksi tsekata, onko blogin puolelle tullut uutta postausta. Tähän mennessä olen lähetellyt satunnaisesti kuvia omasta elämästäni hänelle Skypen kautta, että tietää, missä menen milloinkin. Säästyn nyt tämän blogin ansioista siltä "vaivalta" eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Koronan myötä elämäni kääntyi siis päälaelleen, kun irtisanoin asuntoni ja aloitin tämän paikallaan pysymättömän elämäntyylini. Vein tavarani (eli vaatteet ja kengät) äitini luo Sonkajärvelle, jossa käyn tarvittaessa päivittämässä vaatekertani ja pesemässä pyykkejä. Välillä viihdyn siellä muutaman yön ja välillä jatkan suoraan matkaa seuraavaan osoitteeseen. 

Kaksplussan "Mikä nimi sopisi lapsellesi" -testi 
oli melko osuva!

Tarviin aina jotain tekemistä ja innostun uusista asioista. Kaverit ehdottelevat mulle erilaisia juttuja ja vastaus on usein "kyllä". Jos jostain syystä seuraavalle viikolle ei ole mitään suunniteltuna, saan kalenterin äkkiä täyteen muutamalla puhelulla. Priorisoin kuitenkin työt ja koulun aina muiden menojen edelle, mutta olen myös omasta mielestä taitava yhdistelemään näitä omien menojeni mukaan. Läppäri kulkee kaikkialla, joten koulujutut tulevat palautetuksi milloin mistäkin. 

Miksi sitten en hanki omaa asuntoa? Yksinkertainen syy siihen on, etten näe siihen järkeä tällä hetkellä. Tykkään mennä oman mielen mukaan ja koska valmistumiseni on ensi keväänä, ei ole tarvetta hankkia kämppää nyt, kun en tiedä sitten, mistä lopullisen työpaikan saan. Maksaisin siis vuokraa turhaan. Lisäksi aikomuksenani on lähteä pidemmälle reissulle valmistumisen jälkeen. Ehkä sen jälkeen reissuelämä alkaa riittää ja asettuminen tuntua oikealta vaihtoehdolta. Toki välillä tarvitsen muutaman rauhoittumispäivän, jolloin suuntaan Sonkajärvelle tai Laakajärvelle isäni luo. Sonkajärvellä tykkään tehdä käsitöitä, katsoa leffoja, käydä salilla ja pelata lentopalloa. Laakajärvellä rauhoittumiseen tarvitsen vain saunan, lautapelejä, leffoja tai muuten vain oleilua. 

Sonkajärvellä käydessäni haluan viettää
aikaa myös kummityttöni kanssa

Mitä kaikkea reissuni pitävät sitten sisällään? Kuten sanottu, kavereita (ja kummeja ja serkkuja) on mukava nähdä ja niitä on PALJON! Heidän kanssa keksitään erilaista tekemistä: paljuilua, shoppailua, tennistä, sulkapalloa ja millon mitäkin. Lisäksi teen aika paljon opettajan sijaisuuksia lähinnä Kajaanissa tai joskus myös Sonkajärvellä. 

Nyt kevään aikana minulla oli viimeinen normaalikoulun opetusharjoittelu Joensuussa, joten siellä tuli käytyä usein. Sain majoittua entisten kämppisteni luona. Uusi harrastukseni, laskuvarjohyppääminen, vie minut Kuopioon ja usein jään sinne yöksi, koska pyrin hyppäämään useampana päivänä putkeen. Viime kesänä olin liikenteenohjaajana eri puolella Suomea, joten se oli myös yksi reissaamisen syy. Pelaan lentopalloa, joskin nyt en missään sarjassa, mutta sen puolesta tulee reissattua myös silloin tällöin. Heinäkuussa on esimerkiksi yksi turnaus Rovaniemellä.

Palkitsin itseni harkan päätteeksi 
uudella kellolla

Harkassa oppilaat pääs tekemään
hienot parkkikiekot

Ensi kesän työt ovat myös reissuluontoiset, muttei yhtä paljoa kuin viime kesänä, kun olin ohjaushommissa. Tukikohdat tulevat olemaan Seinäjoki kesäkuussa, Tuuri heinäkuussa ja Puumala elokuussa muutaman päivän ajan. Tiedossa on myös yhdet häät Helsingissä ja rippijuhlat Kajaanissa. 

Tässä esimakua tulevista töistä. Riemu sai levätä, 
kun pääsin Laakajärveltä Joensuuhun lentäen.

Tällainen alkukartoitus ennen varsinaisia julkaisuja! 

Terkuin Tuikku