Ihan ekana ruoka. Siis kuka laittaa vaaleen leivän päälle hilloa tai nutellaa? En minä ainakaa. Oon nii onnellinen ku vaihtoehtona on myös kinkkua ja juustoo, mut siivut on kauheen isoja. Yks kinkkusiivu on neljä kertaa saman kokonen ku suomessa ja juustosiivut samaten. Eli stereotypia siitä, että amerikassa kaikki on suurta on muuttunu todeksi! Myös maitopurkit on valtavia..ja autot ja talot ja mikä pahinta monet ihmiset!
Vessanpönttö on erilainen. En tiiä onko joka paikassa mut niissä missä oon käyny, se on nii outo. Ekan kerran ku menin vessaan olin sillee voiei voiei tää pönttö on rikki, se tulvii. Mutta ei...kaikki pöntöt oli "rikki".
Autot täällä on isoja ja suuria ja liikennekulttuuri on paljo, miten sen sanois, tahdikkaampi kun suomessa. Liikennevaloissa kiihytetään sataseen ja tehdään äkkijarrutus seuraaviin valoihin. Tiet on myös valtavia. Plussana on et täällä annetaan tietä jos esim haluaa vaihtaa kaistaa. Rekat täällä on semmosia nenärekkoja en tiiä parempaa termiä sille. Suomessa niillä ei oo nenää.
Ihmiset on tosi ystävällisiä täällä ja nauravaisia. Ei tunnu yhtään epämukavalta mennä kysyy neuvoa joltain, kun ne on heti silleen "minä autan minä autan" ja heittää läppää ja kyselee kuulumisia. Kyllä suomessaki autetaan, mut se on monesti vaan yks lause tai käden heilautus. Lentokentällä odotellessaki yks nainen kyseli kaikkee meiltä et mistä ollaan ja mitä tehhään täällä. Sit ku tuli puheeks jääkiekko ni yks vanhempi mies mun takaa tuli mun luo että "kuulinko oikein, että oot suomesta ja tiiät jääkiekosta?" Mä et joo, ja puhuttiin sit läpi suomalaiset pelaajat Granludista Selänteeseen.
Täällä on paljo erivärisiä ihmisiä ja se on kiva, että ei syrjitä ihonvärin vuoks.
Sit kaikki varmaan tietää sen jutun, että amerikassa kielletään laittamasta kissaa mikroon. Nyt ymmärrän senkii, nimittäi ea-kurssilla kerrottiin niin outoja juttuja ihmisten auttamisesta ja amerikan säännöistä ylipäätään. Koska täällä kaikki hoito on vakuutusten alla sun pitää kysyä loukkaantuneelta, et saako häntä auttaa ja siihen saa vastata ei. Ja jos oikein ymmärsin ambulanssiinkaan ei oo pakko mennä, koska siitä tulee lasku jälkeenpäin. Ja typerin ja yksinkertasin juttu oli että jos lapsi loukkaantuu niin ensin pitäs kysyä vanhemmilta että saako lasta auttaa. SIIS MITÄ IHMETTÄ, tottakai mä autan kaikkia hädässä. Ja sitten vielä, jos oikein ymmärsin, jos autat jotakin jotenki huonosti/väärin voit joutua kuulusteluihin tai jopa vankilaan. Mut siinäki oli että, jos autat parhaiden kykyjesi mukaan, et joudu vankilaan. Kuka auttais muka huonoimpien kykyjen mukaan? Siis tää maa on niin yksinkertanen :D
Koska ihmiset on niin sosiaalisia, joka paikassa on melusta. Alku on tällasta totuttelua, koska jos haluaa puhua jollekki ni pitää keskittyä tosi paljo. Melu ja vieras kieli päällekkäin ei oo mun juttu.
Oon jo täällä perheessä ja alku on ollu kyllä täydellinen. Kerron siitä lisää ens viikolla!
Terkuin Tuikku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti