torstai 17. joulukuuta 2015

Huomista odotellessa

Tänään oli ensimmäinen kunnon työpäivä. Työt alko kahelta ni kerkesin hyvin käydä lenkillä aamulla. Vanhemmat on nyt jossain muistotilaisuudessa ja sanovat et tulisivat joskus kaheksan aikaan, mut oon varautunu jopa kymmeneen. Oon näitten päivien aikaan nimittäin huomannu, että niitten ajat on vähä lipsuvia. Ykskii päivä hm sano tulevasa kotiin 15.40, mutta ilmaantuiki siinä viiden maissa. Ei mua haittaa se ja ne tietää aina jos mulla on joku meno ni sit ne tulee ajallaan.
      Tuo mun hm on siis kotona suurimmaks osaks, et se ei käy ollenkaa töissä. Se on ihan kiva juttu, mut nyt jo oon huomannu, et ois helpompaa ku se ei ois aina tässä. Se on kyllä sanonu, et se ei ookkaan, mut näinä alkupäivinä ku harjottelen vasta talon tavoille se on ollu paljo kotona. Helpompaa ois siks yksin, ku tämä pienin poika aina itkee sen perään. Tänäänki ku alotin sillo kahelta, menin alakertaan leikkii sen kanssa ja sen äiti pääs suihkuun. Hirmu itkuthan siinä tuli. Ja aina ku se kuulee äidin tai isän äänen yläkerrassa, se alkaa itkeä. Se kuulema helpottaa vähä sit ku se pieni tottuu minuun enemmän, mut näin silti, et se oli sen entisenki au pairin kaa vähä samanlaista.
        Käytiin jossaki elämyspuistossa lasten ja hostmamin kaa noin kolmen aikaan. Ne haluaa, et opin kaikki paikat missä voin käydä sit ku oon yksin lasten kaa ni aika menee nopeemmin. Toi missä tänään käytiin oli kyl huikee just nuin pienille. Niillä on kausikortit kaikkiin tällasiin paikkoihin ni helppo sit vaa ottaa ja mennä.
       Jäin sit kokonaan yksin näiden kahen pienmmän kaa siinä viiden jälkeen. Onneks pienin ei huomannu kenenkää lähtöö niin kaikki meni hyvin. Niillä on tarkat rajat tv:n kahtomisessa mut nyt saatiin kattoo, ku oltiin tehty kaikkee muuta koko päivä. Se kävi mulle, koska ne on tosi rauhassa ku kahtoovat telkkaria, koska näkkeevät sitä niin vähä. Huomenna on aikanen herätys eikä ne nukkunu tänään päikkäreitä ni sain laittaa pienimmän nukkuu jo puol seiskalta. Se meni super hyvin. Ne on kokoajan sanonukki, et nää lapset on helppoja. Sen ku vaan vei sänkyyn ni sinne jäi tyytyväisenä nukkuu. Tää vanhempi tyttö on ehkä vielä helpompi, sille ku sanoo päivällä, et nyt päiväunille tai illalla, että nyt nukkuu ni tottelee heti ja kipsii ite yläkertaan. Ihan uskomatonta!
       Huomenna on siis aikanen herätys, koska lähteään sinne Hawaille. Ootan kyllä innolla, ku siellä pääsen tutustumaan kaikkiin ja varsinki näihin isompiin lapsiin kunnolla. Vaikee ku ne on isäsä luona aina ke ja to ja joka toinen viikonloppu ni nytkii oon nähny niitä vaan muutaman kerran. Oon jo pakannu kaiken ja herään siinä 6.15 viimestään. NIIN SIISTIÄ!!!


 Terkuin Tuikku

1 kommentti: