Tuikku taivaltaa: Tositarinointia

Tapahtumia ja tilanteita on jo viikon sisään kertyny tällä reissulla jonkun verran niin ajattelin tulla jakamaan niitä täälläkin. Tuntuu, että tää on koko ajan yhtä seikkailua, mutta se vaan mulle passaa. Kiva, että on jotain vaihtelua päivissä ja tulee uusia kokemuksia. Seuraavat tilanteet ei ole millään tavalla hauskuus/tärkeysjärjestyksessä vaan siinä järjestyksessä, missä oon ne puhelimen muistiinpanoihin kirjottanu. Lopusta löytyy satunnaisia tilanteita kuvina!

#1 Perustilanne, mikä käy varmasti kaikissa lipunmyynneissä, kun on erikseen halvempi lasten ja vähän kalliimpi aikuisten lippu. Äiti ja poika tuli lennolle ja meidän lasten lipun ikäraja on 12. Kysyin sit tältä pojalta, että kuinka vanha hän on. Hän vastas "öö", katto äitiään ja jatko "kymmenen" ja äiti nyökytti päätä ja totes että "mm-m". Tuo tilanne oli jotenki niin läpinäkyvä, että ihan hymyilytti, mutta enpä viittiny rueta inttämään, joten annoin sen vaan mennä. Teki kyllä mieli sanoo, että kantsis harjotella tuota tilannetta vielä vähän seuraavaan paikkaan, jos tulee tarve, mut en halunnu pilata heidän lentoo! Toki tätä on taidettu itekki harrastaa joskus esimerkiks eukonkannon MM-kisoissa, joten oli ihan hauska kokemus olla nyt tuossa myyjän paikalla.

#2 Huikee iäkkäämpi naishenkilö tuli miehensä kanssa kattelemaan lentoja. Mies ilmotti heti, että ei aio kopterin kyytiin astua, mutta nainen sen sijaan oli ihan innoissaan. Me ei myydä lippuja yksittäin, et lennolle ois hyvä aina saada vähintään se kaks, joten hänen piti sit oottaa. Hällä kävi sit onneks tuuri, kun joku pariskunta tuli lentämään aika pian ja hän pääs niiden kanssa samaan pokaan. Tämä mummu ilmoitti, ettei aio puhua mitään lennolla, että nauttii vaan. Tykkäsin hänen asenteesta, kun mies jäi maahan pitelemään käsilaukkua.

#3 Tää ei oo yksittäinen tilanne vaan yleisesti ottaen ihanaa on aina, kun lapset käy lentämässä. Aika moni jännittää etukäteen ja voi vitsit, miten tykkään aina lennon jälkeen kirjottaa kaikille lapsille sellaset diplomit todistukseks, että on käynyt helikopterilennolla. Diplomeita on meillä siis valmiina, joihin sit täytetään lapsen nimi ja päivämäärä. Diplomin lisäks annan aina ProCopter tarran mukaan, monesti myös sellasille lapsille, jotka ei käy edes lentämässä. Vähän tällasta "piilomainontaa".

#4 Pari kertaa on joutunu jännittämään, että A)mahtuuko asiakas koneeseen ja B)meneekö turvavyö kiinni. Pari isompikokosta kaveria on tullu, jotka reilusti ovat kertoneet painon ja kysyneet, että onko se este. Molemmilla kerroilla kopterissa on jääny yks paikka vapaaks niin paino ei ole ollu este ja molemmilla kerroilla myös turvavyö yltti kun ylttikin kiinni ja sain huokasta helpotuksesta. Pilotti vinkkas onneks mulle hätätilannetta varten toisenlaisen vyön kiinnitystavan, jos normaalisti ei onnistu!

#5 Yks asiakas piti hakea kotipihasta ja kuva oli tullu ennakkoon laskeutumispaikasta. Kuvan mukaan näytti, että siihen mahtuu hyvinki, mutta kun oltiin perillä (lähin siis huvikseen kuvaamaan kyytiin, kun oli hiljasta) laskeutuminen oli aika riskialtista kyseiseen kohtaan niin jouduttiin ettimään eri kohta läihialueelta. Asiakas oli ilmeisesti ottanu kuvan puun alta, joten sen oksat ei näkyny kuvassa ja pienensi lopullista tilaa huomattavasti. Loppujen lopuks asiakas pääs kyytiin ja homma hoitu hyvin!

#6 Tais olla perjantai, mun kopterityöuran kiireisin päivä, kun isä ja tytär tuli lennolle ja kysyvät, josko voisin kuvata kopterin nousun ja laskun heille. Tietenkää en osannu sanoo ei siinä vaiheessa ja yhtäkkiä asiakkaita oli jonoks asti. No minä sitten möin lippuja, kuvasin nousun, möin taas lippuja, ohjeistin seuraavalle porukalle turvallisuusohjeet, kuvasin laskun, hain asiakkaat kopterista, vein uudet, lähetin kuvat ja homma taas jatku. Sanotaanko, että sit kun asiakkaita oikeesti on, toi kuvaushomma on ihan mahdotonta, mutta tuo oli vielä jollain tavalla mahdollista. Ja onneks sillä tytöllä oli iphone niin pysty käyttämään airdroppia, eli nopeutti hommaa huomattavasti. Tuli jo tekemisen meiniki!

#7 Yks ilta, kun olin jo kattomassa rauhassa Netflixiä omassa mökissä, pilotti soittaa, että tuu hakee nää auton avaimet ja myymään lippuja, että hän lähtee ilmaan. EN SIIS OLLU KUULLU, ETTÄ KOPTERI ON KÄYNNISSÄ, vaikka se on tuossa ihan vieressä. No tempasin kengät jalkaan ja nopeella varotuksella töihin meno onnistu. Tuntu jotenki hassulta, että en ollu kuullu mitään, mut ihan hyvä sinäänsä, että en sit jatkuvasti vahtaa ja kuuntele, että pitääkö mennä töihin.

#8 Tää on ehkä henkilökohtanen lemppari, kun yks tyttö, ehkä minua vähän nuorempi, tuli lennolta ja oli tosi innoissaan. Ilmoitti kavereilleen jotenki näin: "Joo mä ostan oman helikopterin. En kyllä tiiä ees mitä ne maksaa. Ainaki 20 000€." Jotenki oli hauskaa ajatella, että esim moni opiskelija nostaa ton verran opintolainaa, et jos ne ei käyttäiskää niitä niin kaikki halukkaat vois ostaa oman helikopterin.

#9 Yks asiakas oli tosi symppis, ku ajo kahtelemaan kopteria siihen aidan vierustalle. Menin sit juttelemaan hälle ja hän vähän huonolla suomella kyseli et mikä homma. Vastasin sit et täällä pääsis lentää helikopterilla, että kaks vähintään pitäs olla kyydissä. Sit se mies vaan alko hokea sitä, kuinka uskomatonta se on, että pääsis ja "ei voi olla totta, mistä minä nyt kaverin löydän". Ihanan ilonen! Se sano myös sitä, että ihana miten ns. tavallisella ihmisellä on nyt myös mahis päästä kyytiin. Aiko tulla lentämään joku päivä!

En yhtää ihmettele, miks porukka
on aina niin innoissaan, kun onhan
tää aika siistiä!

#10 Tiistaina mulla oli vapaata, koska täällä oli niin kova myrsky eikä voinu lentää. Aamulla pilotti tuli herättää koputtamalla oveen, koska puhelimella mua ei saa kiinni ku harvat ja valitut, sillon ku nukun. Hän tarvihti apua kopterin kanssa ja tässäkin eiku äkkiä vaatteet päälle, kengät jalkaan ja hommiin. Laitettiin lapoihin sellaset pussit, joista menee narut kopteriin, ettei se lapa pyöri tuulen mukana turhaan. Ennen en ollukkaa sellasta tehny, joten opin uuden jutun. Tykkään tällasesta pienestä hektisyydestä sillon tällön.

Mun homma oli pujottaa pussit
lapoihin, kun lentäjä kallisti konetta.

#11 Seuraavaks ku pilotti lähti hakee lisää bensaa, minun tehtävä oli ehtiä yks tuulessa hävinny mainos. Kysyin Ideaparkin tuollaselta pihatyöntekijältä, että onko näkyny. Hän oli just sillon sellasel pikku traktorilla liikenteessä ja pyys kyytiin, et lähetää yhessä ehtimään. Aika vaiheikas aamu toisin sanoen. Mainosta ei toistaseks oo löytyny.