Työt alko

No nyt alko sit kopterihommat vihdoin. Olin oottanu maanantaita jo melko paljon, koska kaipasin taas elämään jotain uutta (mikä ei yllätä yhtään). Oltiin sovittu, että oisin ennen yhtätoista maanantaiaamuna Seinäjoen Ideaparkilla, jossa sit alotettais klo 11 lennätykset. Ennen niitä piti täytellä lappuja ja nopee opastus käydä lähinnä myyntipuoleen, et mitä merkataan ylös, mitkä kuitit säilötään ynnä muuta. Kopterin lastaus ja tommonen homma oliki jo ennestään tuttua, joten kaikki päästiin semi helpolla ja olinkin heti alusta asti ihan jopa hyödyksi enkä vaan sivusta seuraaja. 

Sain muutaman työpaidan
ja takin. Tuunasin yhestä
normi paidasta jo topin.

Lähin ajelee Sonkajärveltä pikkusen kuuden jälkeen ja olin perillä jo vaille 10. Täällä paikan päällä oli tietty ite lentäjä ja sit toinen tyyppi, joka oli tehny nää mun hommat tähän asti ja joka sit oli vielä koko maanantain mukana. 

Joka aamunen puuro, 
raejuusto ja mehukeitto.
Tällä kertaa vaan 
pikkuse liian aikasin.

Mun tehtäviin kuuluu siis myydä lippuja (kortilla tai käteisellä), kirjata lennot, summat, henkilömäärät ja maksutapa ylös sekä opastaa turvallisesti kopterin kyytiin ja kyydistä. Laitan asiakkaille headsetit päähän ja huolehdin et turvavyöt ja kopterin ovet on kiinni. Tärkeintä on, ettei porukka mee kopterin taakse tai paisko itse ovia ja pidänkin aina pienen alkuohjeistuksen näistä asioista lipun myynnin yhteydessä. Vastaan myös firman puhelimeen, jos ja kun tulee kyselyitä lennoista. Usein joudun kuitenkin varmistamaan asiat pilotilta, koska en aina tarkalleen tiedä paljonko kustantaa X kilometri- tai minuuttimäärä. Ne varmasti opin tässä pikkuhiljaa, kun jo nyt toisena päivänä osaan kertoo 30min, 15min, 6min hinnat! Päivän lopuks lasken käteiset ja korttiostot, täsmään ne sekä sit tietty niputan silleen, et seuraava päivä alotetaan puhtaalta pöydältä. 

Parasta on ehkä, että saa käyttää
shortseja!
Viime kesä liikenteenohjaajana oli
sen puolesta aika tukalaa.

Mun myyntipiste on pakettiauton sisällä
ja toki tällee toisena päivänä päätin
aikani kuluksi siivota koko auton
(miesten jäljiltä) oman näköseks.

Tähän mennessä tää työ on ollu tosi kivaa. Musta ei ees tunnu, että oisin töissä, koska sitten ku asiakkaita ei oo, voin kattoo puhelinta tai ottaa vaan aurinkoo ja sitten ku on, homma vaan rullaa ja minuutit juoksee. Aluks mulla oli tarkotus, et lähtisin jakamaan jotain esitteitä ym. tuonne ostariin, mut tää lennätyspaikka on melko syrjässä niin pitää olla kuitenkin kokoajan tässä lähietäisyydellä, jos lentoja tuleekin. Lisäks koronan takia ei viiti oikeen tunkee mitään lappusia väkisin ihmisten käteen. Jos kuitenkin tossa aidan vierustalla on porukkaa kattomassa, jotka vielä vähän epäröi, että lähtiskö vai ei, niin oon menny monesti heitä sit houkuttelee. Heti maanantaina tulikin oikeen kunnon onnistuminen, kun sain myytyä yhden lennon kertomalla, että oon luokanope. Yks nainen halusi kyytiin, mutta ei mielellään lennätetä vaan yhtä kerrallaan niin hän halusi kaverinsa mukaan, jolla oli 3 ja 6 -vuotiaat lapset mukana. Hän epäröi jättää lapsia minun katottavaks, mutta kerroin sit mikskä valmistun ja et lapset on ihan tuttu juttu niin hän sit päätti kans lähteä. JEEE! Tuli niin hyvä mieli.

Maanantaina kävin muutaman
kerran kyydissä ihan vaan
markkinointimielessä, jos oli
vajaita lentoja. Kyytiin mahtuu 
tosiaan pilotin lisäks kolme.

Tein Procopterin instaan esim 
tällasen inffon!

Tää homma on jotenki tosi chillii. Viikonloppuna oli ollu enemmän lentoja niin ootanki ens viikonloppua ihan innoissani. Nyt toistaseks on kerenny hyvin syömään ja vessaan kesken päivän. Eikä se niin maailmanloppu oo, jos pilotti joutuukin hoitamaan hetken aikaa myös tätä mun hommaa, mut aina se on nopeempaa, jos meitä on tässä kaks varsinki, jos pokia tulee useempi putkeen. 

Saan käydä lounaalla
näiden piikkiin joka päivä!
Ideaparkissa on paljo eri
vaihtoehtoja.

Askelia tulee ihan huomaamatta,
jos lähtee vaikka kauppaan tai
syömään, kun tuo rakennus
 on niin jäätävän kokonen.

Aluks oli tarkotus, et majotuttas omakotitaloon, mut siinä oli ilmeisesti käyny joku hämminki. Piloteille on täällä asuntovaunu ja mulle oma pikku mökki, jossa pari sänkyy ja jääkaappi. Nää molemmat, vaunu ja mökki, on tälläsella karavaanialueella, joten vessat ja suihkut löytyy sieltä. Kopteri on tossa noin 40m päässä tästä mun mökkeröstä, joten työmatkasta en ainakaan valita. Ilmastoini ois silleesä kiva, mut onneks tajusin pakata mukaan tommosen perus tuulettimen. Annan sen olla ikkunan edessä päällä illat ja sit yön hiljasella, kun ikkuna kiinni. Kuuma alkaa tulla vasta noin kaheksan aikaan, kun aurinko alkaa sen verra lämmittää. 

Kelpaa mulle

Riemu näyttää lähestulkoon
maasturilta tän mun kämpän
vieressä! Olen otettu.

Me lennätetään joka päivä (säävarauksella) klo 11-19 ja pidempään sit, jos asiakkaita riittää. Kiva, et iltasin on kuitenkin vähän aikaa olla ja et aamulla saa nukkua pitkään. Eilen ehdin käydä rauhassa kaupassa, tänään menin lenkille ja huomenna ajattelin käydä rullaluistelemassa. Mun takapihalla ois lenttiskenttä ja padelkenttiä, mut ei oo pelikavereita, hitsi. Ois ihan kiva urheilla, koska jos lähen tuonne ostariin niin palkka menee samantien siihen. Yritän pysyä pois vaatekaupoista!

Terkuin Tuikku