torstai 28. tammikuuta 2016

Autolla ajaminen

Liikenne San Franciscossa on vähä erilainen ku Suomessa. Autoilijoita on paljon, vaikka julkinen liikenne pelaa tosi hyvin. Autolla pääsee vähä nopeemmin ku busseilla, joten kiireessä siihen näköjää turvaudutaan usein. Täällä on onneks oikeenpuoleinen liikenne niiku Suomessakin, mutta kaistoja on enemmän ja nopeusrajotukset ilmotetaan maileina tunnissa, joten en niistä ymmärrä oikeen mitään. Onnes tuossa Volvossa, mitä ajan, on ilmotettu molemmat kilometrit ja mailit tunnissa, ni hahmottaa aina et paljoo kantsii ajaa. 
       Sain hommattua tässä vähä aikaa sitten sen Californian ajokortin. Onneks toi mun hostäiti varas mulle kaikki ne ajat ja teoriakokeeseen lähti mukaan näyttämään paikan ja selvittämään kaikki paperiasiat. Mun piti Suomessa hommata semmonen kansainvälinen ajokortti, joka makso 32€, mutta täällä päässä sanottiinkin, et elä missään nimessä näytä sitä siellä autokoululla, kun saattaa tulla sekaannuksia ja saattaavat jopa hylätä sen mun hakemuksen. Outo homma, jätin kyllä sen sit visusti kotiin, koska uskoin ennemmi täällä olevia, ku Suomen päässä asuvia tyyppejä. Ajokortti täällä maksaa vaan joku 30-50$.
        Teoriakoe oli hankala. Sitä saa yrittää kolme kertaa peräkkäin. Kysymyksiä on 36 ja n. 6-8 saa mennä väärin. Kysymyksissä ei oo aikarajaa. Mulle se oli hankala siks, koska ensinnäki osa kysymyksistä oli iha hulluja ja toiseks mun enkku ei oo vielä niin hyvä, et tietäsin tota liikennesanastoo niin paljo. Sain onneks ottaa sanakirjan, mut sen kanssa oli hankala, ku vaikka kysymyksissä ei ollu aikarajaa, vähän ajan päästä tietokone kuitenki kysy, että haluanko ohittaa kysymyksen, jos en tarpeeks nopeesti siihen vastannu. Menin vähä paniikkiin, ku luulin, et nyt en kerkee vastata ja sillon se lasketaan vääräks vastaukseks. 
         Hulluja kysymyksiä oli mm: "Mikä sanktio sulle tulee, jos heität eläimen autosta tielle?" Mistä minä tiiän, ei tulis mieleenkää heittää helkkari eläintä vaa ikkunasta, et oppa sit siinä tiellä vähä aikaa. En tiiä tarkotettiinko sillä kuollutta vai elävää elukkaa, ihan sama en heittäs silti kumpaakaan. No, oikee vastaus oli et vuos vankilaa. OKEI! vastasin et 1000$ sakkoa, koska enpä arvannu, et vankilaan joutuu, jos joskus tekee vaikka mieli heitellä eläimiä tielle. Toinen outo kysymys oli et "mikä sanktio tulee, jos törmäät autoon ja pakenet paikalta?" Tässäkin vuos vankilaa, riippuen vissii tilanteesta. Eihän näitä voi tietää, mut tuntuuvat ottavan aika vakavasti nämä asiat täällä.
         Eka yrittämä loppu noin 20. kysymyksen kohalla, seuraava varmaa 25. ja kolmannella kerralla semmonen mies sieltä tiskin takaa tuli kysyy, et tarviinko apua ku näytin varmaa nii säälittävältä sen mun sanakirjan kanssa. Vastasin vaa, et on mulla tää sanakirja. Sit se alko neuvoo mulle oikeita vastauksia, mutta neuvokin yhen väärin. Oltiin molemmat, että mitäs nyt. Se meni sit takas sinne tiskin taakse ja poisti sen väärän vastauksen sieltä ja ilmotti, et laitto mulle vielä neljännen yrityskerran. Kolmas tietty kusi kans, ku menin vähä sekasin siitäki, ku se mies vaa tuli auttaa ja kertomaan oikeita vastauksia. Neljännellä kerralla otin iisisti ja keskityin nii tarkasti ku pystyin. Siinä oli onneks nii paljo samoja kysymyksiä ni oli sit jo helpompaa. Tuolla siis näki heti ku oli vastannu, et menikö väärin ja näki sit sen oikeen vastauksen, joten neljännellä kerralla jo muistin osan edellisiltä yrityskerroilta. Sillä kerralla laskin myös mun virheet ja oon ihan varma et niitä tuli yli sen kaheksan, mut veikkaan et se mies otti niitä vääriä vastauksia pois ja anto mun päästä säälistä läpi, ku se oikeesti näki, et en ymmärrä kaikkee. Sit vihdoin se loppu ja "läpäsin" testin. Kiittelin hulluna sitä miestä siitä neljännestä yrityskerrasta. Se varmaa luulee vieläki, etten tajunnu, että se autto mut pääsee läpi. 
        No seuraavaks muutaman päivän päästä oliki inssi. Sinne osasin mennä jo yksin. Piti ootella aika paljo, mut vihdoin ku sain sen inssiakan mun kyytiin, päästiin lähtemään. Inssi ajetaan siis omilla autoilla. Se akka oli kauheen tyly. Suomessa ne turisee niitä näitä ja yrittää rentouttaa ja kertoo, et saa kuunnella omaa musiikkia jos siitä on apua. Täällä eka kommentti oli, että sammuta radio. Ja sit se vaan sano et vasen tai oikee. Yhessä vaiheessa piti parkkeerata, mut sillä naisella oli semmonen espania aksentti ja se sano sen jotenki oudosti ja en tajunnu ni sit se vaan alkaa huutaa ihan raivona, et PARKPARKPARK! Teki mieli heittää se kyydistä :D Onneks sain rauhotettua ihteni ja olin vaa hiljaa. Me ajettiin vaan ehkä kymmenen minuuttia ja pääsin läpi. Kotona mun hd sano, että kaikki siellä autokoululla on ihan tympääntyneitä työhönsä, et jos vähäkää niillä on huono päivä tai jos sanot jostain asiasta takas, ne ei päästä sua läpi. Onneks, ONNEKS, olin hiljaa, en halua mennä sinne enää ikinä. 
        Oon nyt ajellu täällä melkein joka päivä. Musta ajaminen on ihan kivaa, vaikka liikennettä ja ruuhkia onkii paljo. Eilen hain nelosen koulusta ekaa kertaa tuolta keskustasta, se meni hyvin. Tällä hetkellä saan ajaa tuommosta maasturi Volvoa. Sillä on kyllä hyvä ajaa, mut minut pitää saada vielä muiden autojen vakuutukseen, ni sit saan ajaa kaikilla autoilla. Aina ei tiiä, et mikä auto on pihassa ja mikä ei. 
        Kaikki autot täällä on automaatteja. Taitavinkaa kuski ei välttämättä pääsis manuaalilla noita jyrkimpiä mäkiä, koska niiden huipulla on stop merkit ja aina perässä tulee auto. Kuvista ei nää et miten jyrkkiä, jotkut mäet on. Kauheesti menee bensaa noiden mäkien ja stop merkkien takia, mut onneks tankkaaminen on halpaa täällä. Ainut mihin menee rahaa on parkkimaksut ja moni saa täällä myös parkkisakkoja, koska kadun puhdistus on aina eri päivinä eri teillä ni ei aina muista kattoo, et saako parkkeerata vai ei. 
Elkää nyt saarnatko, mut yhen kuvan otin ku ajoin, ku oli nii siistiä ajaa ite Golden Gaten yli! 

Saakohan tästä kuvasta paremmi selville, miten jyrkkiä mäkiä täällä on? 
Terkuin Tuikku 

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Mun viikonloppu

Au paireilla, jotka tulee järjestön kautta, kuuluuu olla kuussa aina vähintään yks kokonainen vapaa viikonloppu (la-su). Mulla mun vapaa alko jo perjantaina, koska hm ilmotti, ettei tarvii mua sillon. Ihan ekana mentiin mun suomikamun kanssa Ikeaan ostoksille. Sinne oli joku reilu 20min ajomatka, mutta oli kyllä sen arvonen. Ikeassa olo tuntu niin kotosalta ja kaikki oli ihan samanlaista ku Suomessa. Ostin vessaan vähä piristystä, ku tähän mennessä se on näyttäny niin ankeelta harmaine lattiamattoineen ja pyyhkeineen. Uus vessan väri on tietty mikäs muu kun keltanen! Ostin myös Ikeasta Daim ja Marabou suklaata, koska suurin osa paikallisista nameista täällä on tosi huonoja, pakko oli ottaa välillä jotain varmasti hyvää. Sovittiin viime viikolla suomikamun kaa, et meillä on karkkipäivä aina vaan kerran viikossa, koska muuten tulee ahmittua. En voinu vastustaa, joten alotin mun karkkipäivän heti paluumatkalla. Menin ekan kerran tällä reissulla myös Bay-sillan yli, joka oikasee San Francisco-Oakland-välin. En ottanu kuvia, koska sää oli niin ruma. 
       Ikea reissun jälkeen taisin vaan kattoo leffaa ja ottaa päikkärit. Illalla sit mentiin kolmen muun suomitytön kanssa ulos syömään. Oli niin kiva olla isolla porukalla ja puhua vaan suomee, koska aina, jos ykskää puhuu eri kieltä jossaki porukassa ni kaikkien pitää puhua enkkua. Tän tapaamisen jälkeen tulin suoraa kotiin nukkumaan. 
      Lauantaina skypettelin aamulla ja sit jossai kahentoista aikaan lähettiin pelaa tennistä niille paremmille kentille, minä ja mun suomikamu ja yks brasilialainen. Pelattiin noin tunti ja sit mun pitiki jo lähtee salille, koska lupasin saksalaiselle olla siellä puol kahelta. Treenattiin tunti ja saunottiin hyvin treenin jälkeen. Ei saatu taaskaan jutella saunassa.. Olin kotona kolmen jälkeen ja koska muu perhe oli omenatilalla päätin tehä itelle perunamuussia ja pihvejä. Olin nii ilonen ku sain jotain normaalia ruokaa. Oltiin puhuttu brasilialaisen ja suomikamun kaa, että lähetään illalla vähän tanssimaan ja pitämään hauskaa, joten ruuan jälkeen laittauduin rauhassa. Seiskan aikaan mentiin brasilialaisen luo alottelee. Sen hostit on melkein joka viikonloppu poissa, joten siellä on hyvä olla rauhassa. Lähettiin kaupungille puol kympin aikaan. Oli ihan hauskaa, mutta mä oon ollu nyt tällä viikolla vähän kipee(nuhanen ja kurkkukipu) ja oli muutenki väsy ku olin urheillu nii paljo ja en nukkunu päikkäreitä, joten tulin takas kotiin jo kaheltatoista. Olin aamulla tosi tyytyväinen tähän valintaan, ku heräsin ysiltä ja oli koko sunnuntai aikaa touhuta. Ei menny päivä hukkaan! 
       Sunnuntaiaamuna taas skypettelin tapani mukaan ja sit lähin neljän muun au pairin kaa semmoselle kuuluisalle hippikadulle. Olin nii onnellinen ku menin autolla ja löysin ilmasen parkin ja osasin jopa parkkeerata siihen. Se oli semmonen taskuparkki tosi jyrkässä ylämäessä. Onneks Volvossa on peruutustutka. Täällä on siis tosi vaikee löytää parkkia ikinä mistään, varsinkaa tommosilta suosituilta alueilta. Bussi on niin monesti helpompi. Hippikatu oli ihan kiva, ku käveltii vaa ja käytiin syömässä ja ihan vaa oltiin. Ostin kahet korvikset ja paljo marjoja. Tän jälkee tulin kotiin, otin päikkärit ja kävin suomikamun kaa kattoo auringonlaskun Ocean beachilla. Oli kyllä hieno! Sit vaa mentiin sen luo syömään ja kattoo leffaa. Olin takas kotona puol kympiltä ja nyt täällä väserrän teille tämmöstä blogia. 
Ei menny montaa sekuntia tän syömiseen<3

Vessaan vähä väriä: uus kynttilä, käsipyyhe ja matto.

Lauantain luukki 

 
 Uudet korvikset

 Näin valosaa oli ku mentiin

 Ja näin pimee tuli vaan puolessa tunnissa 

 Oli nättiä!

 Tosi hyvä oli pelata nyt näillä paremmilla kentillä, kenttiä on neljä tossa peräkkäin ja vaikka oli hyvä sää, ei näkyny ketää muita pelaajia.
Terkuin Tuikku 

torstai 21. tammikuuta 2016

Rochambeau playground

Täällä on yks tosi kiva leikkipuisto tuossa ihan kiven heiton päässä. Sinne on niin helppo mennä varsinki tuon pienimmän kanssa, kun sen vaa voi nostaa semmoseen korkeereunaseen hiekkalaatikkoon ja se tykkää leikkiä siellä ihan itekseen. Siinä saa periaatteessa sit omaakin aikaa vähä, kun ei tarvii olla kokoajan vahtaamaassa, koska se ei pääse kiipeemään siltä pois, muhahaha!!! 
      Kyllä mä sen kanssa muuallakin leikin, mutta monesti se viihtyy pelkässä hiekkalaatikossa jopa puolkii tuntia yhtäjaksosesti, niin eipä mulla siinä kiire oo sit minnekkää. Kiikussa se tykkää myös olla ja siitä, kun otan sitä aina jaloista kiinni ja pysäytän vauhin. Jos se haluaa mennä semmoseen kiipeilyjuttuun, mun pitää olla erityisen tarkkana, koska se on vielä niin kömpelö ja pieni, et voi tipahtaa sieltä. Veikkaan et ihan nyt muutaman kuukauden sisään se kasvaa niin paljo, et oppii hahmottamaan et minne voi ja minne ei voi mennä. Ja nyt jo tän reilu kuukauden aikana se on oppinu niin paljo uutta, et veikkaan, et pääsen kohta jo paljo helpommalla. Sitä en kyllä oota, et se alkaa puhua kokonaisilla lauseilla, koska sen kaa on vaan nii ihana olla välillä hiljaa. Ainut mitä pitää puhua on sillon, jos se osottaa jotain ja haluaa oppia sanomaan jonku uuden sanan. 
       Täällä on toinenki leikkipuisto vähä kauempana, mut ei liian kaukana, etteikö sinne vois kävellä. Käytiin siellä kerran, mut totesin, et ykkönen on vielä vähä liian pieni siihen puistoon. Mennään vielä mielummin tohon lähempään, mut uskon kyllä et vaihetaan siihen isompaan puistoon tän vuoden aikana, koska toi kasvaa niin hurjaa vauhtia. Nytki ihan vähälle aikaa se on oppinu sanoo mun nimen. Itseasiassa se taitaa sanoo sen parhaiten, koska se ei keskity liikaa siihen. Se on selvästi Tuire, mutta amerikkalaisella ärrällä, että se ei sillee pärise. Muut sanoo edelleen ärrän deenä.  
         Jos sataa ja ei voi lähtee ulos, me ollaan yleensä tuolla toisessa alakerrassa. Se on kokonaan leikkihuoneena lapsille. Sen kyllä näkeekin, koska siellä on aina kauhee sotku ja ihan liikaa leluja. Siellä mä yleensä vaa istun ja kerron mikä on minkäki lelun väri tai nimi, kun ykkönen niitä osottelee. Joskus joudun turvautuu google kääntäjään, kun yks päivä en esim tienny mikä on puimuri enkuks ja hän halus just sen nimenomaan tietää ja oppia sanomaan. No nytpähän tiiän, se on threshing machine ainaki kääntäjän mukaan. Korjatkoon se, joka tietää paremman sanan sille! Leikkihuoneessa on vaikka mitä ihmeellisiä leluja ja välineitä niin en aina tiedä suomekskaa mikä on mikäkin. Mulla on aina ihan hauskaa, kun yritän keksiä, mitä milläkin lelulla kuuluis tehä :D
         Onneks nyt kuitenki tää sadekausi alkaa olla ohi niin pääsee aina ulos. Virkistää ihteeki mukavasti käydä sillon tällön jossain ja lapsetki jaksaa sit sisällä olla kiltimmin ku on saanu raitista ilmaa. 

PS. Pääsin läpi autokoulun teoriakokeen ja ajokokeen, joten mulla on nyt virallisesti Californian ajokortti!


Leikkihuoneessa vähä hulluttelua

Ja lapset tykkää 
Pientä siivoilua
Tässä se kiva leikkipuisto 
Terkuin Tuikku

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Liikkumisen ilo

Oon niin ilonen siitä, että mulla on niin hyvät urheilu mahollisuudet täällä. Tällä perheellä on jäsenyys semmoselle ku Jewish Community Center, ja koska oon nyt perheenjäsen saan minäkin käydä siellä samaan hintaan (Ainut mitä pitää maksaa on bussimatkat n. 2€ suuntaansa.) Siellä on ihan kaikkee urheiluun liittyvää plus sitten erilaisia kerhoja myös lapsille. Mä käyn siellä ainaki kahesti viikossa kuntosalilla. Se sali on iso ja erilaisia laitteita riittää kaikille. Paikat on tosi puhtaita ja ihmiset ystävällisiä. Tältä JCC:ltä löytyy myös uima-altaita ja sit on mahollisuus osallistua myös semmosille ryhmäliikunta tunneille. Löysin sieltä itelle myös mahollisen lentopallojoukkueen, mutta en oo saanu vastausta vielä, et saanko liittyä siihen, koska se on enemmän tarkotettu paikallisille college tytöille. Tää paikka on tosi tarkoin vartioitu. Jos tulet autolla, sulta tarkistetaan peräkontti ja kun meet salille, reppu pitää jättää kaappiin ilmeisesti sen takia, ettei siinä voi kantaa mitään vaarallista yleisiin tiloihin. 
       Samasessa paikassa on myös hiphop tanssia tiistai-iltasin. Oon nyt kerran käyny ja olin niin surkee, että aion mennä toisenki kerran, koska haluan oppia sitä! Siellä on semmonen mukava n. kaheksan hengen porukka ni pystyy rennosti ottamaan ja tekemään virheitä. Opettaja voi myös henkilökohtasesti neuvoo kaikkia, koska meitä on nii vähä. Neuvominen on kyllä mulle ihan tarpeen :D Selitinki sillä ekalla kerralla sille vetäjälle, että kasvoin teini-iässä niin nopeesti, että mun kroppa on edelleen 14v, mutta mieli on 20v. Hän aiko kuulema tehä musta kokonaan naisen tämän vuoden aikana, jippii! 
        Sen saksalaisen kanssa tosiaan käyn salilla vähintään pari kertaa viikossa. Se on niin ilonen ku sillä on salikaveri ja ku se ei oikee koskaan tiedä mitä tehä, niin on mielissään myös siitä, et voi tehä vaan mun perässä. Mua se ei haittaa, on vaan niin kiva, että on kaveri jonka kaa jutella ja samalla voi urheilla. Ihan parasta tässä paikassa on kuitenki se, että sieltä löytyy sauna ja vieläpä ihan hyvä semmonen. Sovittiin, et käydään saunassa kerran viikossa aina treenin jälkeen. Sinne ei tarvii tuoda mitään muuta ku vaihtovaatteet, koska sieltä löytyy kaikki pyyhkeistä pumpulipuikkoihin. Se sauna on niin ihanan rentouttava ja sit ku saa vähän ees suomalaisuutta tän kaiken keskelle ni mieli lepää. Yks kerta vaan siellä saunassa makas joku nainen ja ku juttelin tän mun kaverin kanssa niin se sano, et olkaa hiljaa ja näytti sormella oikee et "shh". Tän saunan säännöissä luki, et siellä tulis olla hiljaa. Niin oudolta tuntu ku Suomessa kuitenki sauna on se paikka missä kerrotaan kaikki kuumimmat juorut ja turistaan niitä näitä. No oltiin me sit hiljaa. Seuraavalla kerralla menin ite sinne niin myöhään illalla et sain saunoo ihan yksin ja laulaa suomilauluja ja heittää löylyä niin paljo, että tuntu kotosalta. 
          Oon käyny myös urheilee ihan vaan ulkona itekseen. On niin ihana esim kävellä tuohon läheiselle rannalle ja kävellä sitä pitkin, ku kokoajan näkyy Golden Gate. Nyt oon alkanu jo tottua siihen, et asun ihan sen vieressä. Käyn myös pelaa tennistä sen mun suomikamun kaa. Ostettiin halvimmat maholliset tennismailat ja ollaan nyt kerran käyty kokeilee. Hostäiti sano et mentiin  väärälle kentälle, et se on kuulema huono. Niin se kyllä oliki koska lapsia pyöri jaloissa kokoajan. Seuraavan kerran mennään paremmille kentille ni jospa sit ois vähä kivempi pelata. Ei tosiaan tän työn lisäks tarvii yhtään lasta pyörimään jalkoihin vapaa-ajalla. Sovittiin, et yritetään käydä ainaki kerran viikossa. Nyt vaan on tämmönen sadekausi ni saa nähä miten onnistuu.  
         Nyt ku urheilen aika paljo, on "joutunu" ostaa lisää urheiluvaatteita, koska tänne tullessa mulla oli vaan yks treenipaita ja yhet treenihousut. Täältä ostin muut jutut. Onneks nyt kun mulla on kaikki mitä tarviin, urheilu on melkein ilmasta mulle, joten on vaan kiva ottaa ja lähtee jos huvittaa. Osa au paireista, joutuu maksaa aika paljo kuussa esim just kuntosalista, jos haluaavat käydä. Seki on yks syy miks au pairit lihoo täällä, kun ei tällä palkalla mitään kalliita salimaksuja pysty maksamaan. Mulla on käyny nyt liianki hyvä tuuri oikeestaan ihan kaiken kanssa! 

       
Löysin ihan huipun treenipaidan itelle<3

Uudet tennismailat

 

Oon ihan huomaamattani ostanu kaiken pinkkinä, kynästä tennismailaan :D



Terkuin Tuikku

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Normi päivä

Mun viikot täällä, nyt kun arki alko, tulee olemaan aika samanlaisia. Tietysti vapaapäivät voi toivoo eri päiville ja yks kokonainen viikonloppu pitää olla vapaa joka kuukaus, mutta muuten tää on aikalailla tätä samaa. Aamulla herään siinä vaille seiska, laittaudun ja skypetän niille joilla on aikaa. Riippuu päivästä, mut meen töihin yleensä siinä seiskan ja kasin väliin. Laitan lapsille aamupalaa ja puen ne ja sit joko ite vien tai hm vie ne esikouluun. Ykkösellä eskari alkaa vasta syksyllä, mut kakkonen käy siellä joka päivä kolme tuntia. Sit puol ysiltä/ysiltä mulla on vapaa aikaa jonnekki puol yhteentoista. Tää on vähä inhottava ku ei vajaassa kolmessa tunnissa oikee mitää kerkee tehä. Salille jos lähtee ni matkoissa jo menee ja suihkussa jne. ja shoppaillakkaa ei aina pysty ku pitää vähä säästää.
        Työt jatkuu rennosti kun yleensä hm tuo ykkösen kotiin ja laitan sen suoraan vaan siihen aikaan päikkäreille. Se nukkuu yleensä pari tuntia. Sillä aikaa kakkonen kerkee tulla kotiin eskarista, syötän sen ja leikin sitten. Yritän saada sen päikkäreille, mut se alkaa olla siinä iässä et ei enää niitä nuku. Sen kyl huomaa sitten illemmasta, kun toista alkaa väsyttää ja se alkaa kiukutella pienimmistäki jutuista. Kakkosella on onneks monena päivänä just siihen kiukkuaikaan joku harrastus, on balettia, voimistelua ja jalkapalloo. Enemmän ainaki tähän mennessä oon ollu ykkösen kanssa. Kun se herää päikkäreiltä joskus kahen aikaan, syötän sen ja jos on hyvä sää, me mennään ulos. Tossa lähellä on niin hyvä yks leikkipuisto, että voisin mennä sinne vaikka joka päivä! Muutenki on niin kiva olla ulkona ja työnnellä vaa rattaita, saa ite vähä urheilua ja toinen pääsee leikkimään. Yleensä sen puiston jälkee kierrän pidemmän kautta kotiin, koska tykkään kävellä ja sit ku se vaa istuu hiljaa ja kahtelee ni tosi helppo. 
         Ollaan normaalisti takas kotona siinä neljän aikaan. Samoihin aikoihin tulee myös hm kakkosen kanssa ja maanantaisin ja tiistaisin se on hakenu myös isommat lapset koulusta. Alotan päivällisen tekemisen samantien. Välillä se on hankalaa, kun lapset pyörii ja itkee jaloissa, mut monesti sillo voi laittaa tv:n päälle, vaikka niillä telkkarin kahtominen on rajotettu aika minimiin. Ne rauhottuu sit ihanasti sohvalle, kun telkkari on niille niin harvinaista herkkua. 
         Päivällisen jälkeen autan iltapesuissa riippuen mihin asti oon töissä. Yleensä lopetan kuudelta tai puol seiskalta. Vaikee vaan vielä näi alussa, kun yritän olla avuks, mutta lapset itkee kaikessa äitiä, että minä en muka sais ees maitoo niille kaataa. Tai lähinnä kakkonen on siihen aikaan sitä mieltä. Joskus se vetää hirveet kilarit, jos ees katon sitä. Yritäppä siinä sit olla hyvä au pair :D No mut eiköhän se siitä, kuhan enemmän vielä tottuu minuun. Entisen kohalla kuulema meni muutama kuukaus. 
         Mun vapaa-aikana sit meen joko yhen saksalaisen kanssa salille tai sit ostoksille yksin tai kaverin kanssa tai sit istun omassa huoneessa. Vapaa-aikana ei vaan huvita olla tuolla keittiössä, vaan tarvii sen oman ajan. Yks päivä kun alotin vasta kahelta työt, vietin aamupäivän sen saksalaisen kanssa. Käytiin aamupalalla ja sit ostettiin jätskit ja mentiin syömään ne semmoselle vanhalle hienolle rakennukselle. Joskus pitää ottaa ihtee ihan niskasta kiinni, että tulee lähettyä. Välillä on niin poikki, ettei jaksais lähtee minnekkään, vaikka tietää et on parempi mieli sit ku tulee takas kotiin. 

Tässä mun aamupala ja lounas samassa. 

Palace of Fine Arts

 
NAM! 

 
Ei ehkä tästä kuvasta hoksaa, mut ihan kauheen jyrkkiä ja korkeita jotkut mäet täällä. Hyvällä omalla tunnolla sai jätskin syödä, kun monta sataa metriä nous tommosta mäkee.
 

Terkuin Tuikku 

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Kuukaus takana

Mitä ihmettä, miten nopeesti tää aika oikeen menee? Huomenna tasan kuukaus siitä, kun tulin tähän perheeseen! On ollu kyllä mahtavaa enkä oo katunu päivääkään. Ikävä on ollu vaan kerran, kun vuos vaihtu niin piti vähä mietiskellä asioita(krapulalla saatto olla osuutta asiaan). Sit ku arki alko ni ei oo kerenny eikä ees huvittanu mietiskellä mitään. Mitäpä sitä suotta, kun kaikki on hyvin ja kuitenki samalla pallolla täällä kaikki pyöritään. Oon vaan nyt vähä kauempana ja poissa vähä pidempään kotoo kun normaalisti. 
      Kuukaudessa oon oppinu tyyliin joka päivä uuden sanan tai pariki, enkuks tietty. Mun ääntäminen on ainaki omasta mielestä parantunu. Oon siis päässy eroon siitä kuuluisasta rallienkusta. Oon paljo itsevarmempi muutenki nyt puhumaan, koska loppujen lopuks ku miettii, ni en mäkää naura niille, jotka yrittää puhua suomee niin tuskin kukaan täälläkään nauraa mulle. Senku vaan yrittää niin aina saan itseni ymmärretyks. Kielioppi saattaa mennä välillä vähä pieleen, mut kyllä mä jo preesenssin ja imperfektin erotan, jee! 
      Oon nähny näin lyhyessä ajassa NIIN PALJO! Ensin New York sit San Franciscosta Hawaiille ja kohta jo Losiin. Oikeestikko kaikki tämä yhessä kuukaudessa? Nyt vasta tajusin, kun kirjotin sen tähän mun silmien eteen. IHAN HUIPPUA! Ja niin paljo vielä edessä =) Päätin kyllä ton Hawaiin jälkeen, et en ihan vähään aikaan lentokoneeseen mene. Tytöt kyllä puhu jotain Las Vegasista että saas nähä, apua. 
      Tässä ajassa oon saanu muutaman hyvän kaverin, joista oon tosi ilonen. Yks jäi training schoolin jälkeen new yorkiin, koska sen host perhe oli sieltä, mut ollaan yhteyksissä melkein päivittäin, koska meillä synkkas niin hyvin. Yks suomikaveri asuu ihan tossa 5min kävelymatkan päässä, jonka kaa nähään pari kolme kertaa viikossa. Sit yhen kaverin sain sen entisen au pairin kautta ja sen kanssa käydään yhessä salilla ja joskus muuten vaa hengailemassa jossain. Yks kaveri asuu myös aika lähellä, siihen tutustuin losin matkalla paremmin. Ei täällä pärjäis ilman kavereita. Ja varsinki jos se kamu on myös au pair on vaan nii ihana vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia niiden kaa ja kysyä vinkkejä, jos toisella on esim saman ikäsiä lapsia hoidettavana tai jos isäntäperhe mietityttää.
        Mulla ei oo kyllä mietityttäny tää perhe yhtään. Nää on niin huippuja! Tässä ajassa voin jo melko varmuudella sanoo, että en vaihda perhettä. Nuo on niin jotenki aitoja ihmisiä ja semmosia ystävällisiä. Kaikesta voidaan sopia ja keskustella ja minäkin oon yks perheenjäsen täällä. Ne ymmärtää miten rankkaa lasten hoito välillä on ja haluaa auttaa mua parhaansa mukaan pärjäämään niiden kanssa. Niillä ei oo talossa kameroita niiku joillakin perheillä ja ne ei oo niin tarkkoja, et kenen kuuluu maksaa mikäkin. Mulla ei oo mitään kotiintulo aikaa ja mua pidetään ihan aikuisena ihmisenä täällä. Joissakin perheissä hostit saattaa pitää sua ihan silmätikkuna niiku jotain teini-ikästä. Saan myös käyttää puhelinta työaikana ja sopia illan menot, jos on tarvis. Oon saanu siis toisen perheen täällä ja nyt saan kerranki olla yhen vuoden isosisko, pikkusiskona olo on jo aika tuttua! 
        Lapset ei ujostele enää juuri ollenkaa. Alan pikkuhiljaa osata talon tavat ja tavaroiden paikat. Osaan kulkee bussilla ite ja varmaan kohta myös autolla, kun saatiin minutkin vihdoin siihen auton vakuutukseen. Täällä oon jo oppinu laittamaan astiat suoraan tiskikoneeseen, mitä en suomessa aina tehny. Pesen myös ite omat pyykit, joten ehkä ku tuun täältä takas oon hirmu aikuinen ja viisas. Pitää keksiä vielä joku toisenlainen rahan käyttötapa, kun tähän mennessä se on ollu vaan silleen, että palkka tuli ja meni. Kuhan saan ostettua kaikki normijutut mitä tarviin tänne, voin alkaa vähä säästämään. Esim yks pv olin menossa salille niin jouduin ostaa kaikki uudet salikamat, koska ei ollu järkee ottaa niitä suomesta. 
        Nyt on ollu nii paljo kaikkee uutta ja ihmeellistä, että jännä nähä meneekö seuraavat kuukaudet myös yhtä vauhdilla. 
       
       



Terkuin Tuikku

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Positiivisesti yllättynyt

Suomessa mietin, että oon lähössä amerikkaan. Lihonkohan siellä? Stereotypia amerikkalaisesta ruuasta on, että ruoka on rasvasta ja lihottavaa. On totta et täällä on vähän erilaista ruokaa. Lounaaks saatetaan syödä keksejä tai muita snackseja. Tai muuten vaan pitkin päivää napostella jotakin pientä, ei niin terveellistä. 
      Mun päivän syömiset menee yleensä niin, et syön aamupalaks kanamunaleivän, puuroo ja hedelmiä tai muroja. Lounaaks kasviksia ja jotakin lihaa + plus marjoja tai hedelmiä. Täällä ei käytetä juuri ollenkaan perunoita ni siks kasviksia. Välipalalla saatan syödä keksin ja vesilasin tai sit marjoja/hedelmiä. Päivällinen on yleensä sama kun lounas, mutta joskus myös hd:n kokkaama (tähän mennessä on ollu porkkanakeittoo, jotain meksikolaista, tacoja ja sit paistettuja kasviksia ja kanaa). Iltapala saattaa joskus jäädä välistä jos päivällinen on tosi myöhään, mut jos on oikeen nälkä ni otan leivän tai kreikkalaisen jugurtin.
      Mun perhe on onneks terveellisen ruuan ystävä tai oikeestaan toi hd on. Jääkaapista löytyy aina erilaisia kasviksia, kanaa, kalaa, lihaa, kananmunia, marjoja ja rahkoja, ja pöydiltä hedelmiä. Ne ei hirveesti kokkaa, mut ostaavat valmiita, mutta terveellisiä ruokia. Esim parsakaali on monesti sellanen mikä on muovipussissa ja se vaan lämmitetään pusseineen päivineen mikrossa. Sit kana on semmonen kokonainen, mistä leikataan aina sen verran ku haluaa ja lämmitetään myös mikrossa. Sit voidaan sanoo, et ruoka on ite tehtyä. Kyllä nämä myös monesti ostaa valmista ruokaa kotiin, mut sekin on yleensä ihan terveellistä, et ei mitää hampurilaista vaan sushia tai just kalaa, kanaa tai lihaa + kasviksia. 
       Tällä perheellä on myös se omenatila vähä pohjosemmassa niin siellä kasvattaavat omenia, persimoneja, persikoita, viikunoita ja ainaki karhunvatukoita. Täällä kotona ne sit kuivattaa niitä hedelmiä purkkeihin nii niitä on mukava sit vaa napsia ku huvittaa. Mun lemppari on persimon tuoreena että kuivattuna! Niiden jälkee ei ees tee mieli karkkia, eikä niitä tuu syötyäkää nii hirveesti. Se hd teki myös yks ilta ite porkkanamehua ja se oli tosi hyvää. 
       Tulee täällä syötyä sitä stereotypia ruokaaki eli hamppareita ja ranskalaisia ja semmosta, mut siis vaan ravintoloissa. Herkkuja tulee sillon tällö napsittua, ku niitä on aina tuolla ruokakomerossa...Se entinen au pair sano, et ranskalaiset oli pahin, et ne lihotti sitä entien täällä, joten päätin olla syömättä niitä. Vaan pari kertaa oon joutunu ottaa, kun ei oo ollu mitään muuta hyvää. Ja muutenki, koska täällä on vähä kalliimmat ateriat ku suomessa niin pyrin syömään kotona ennen lähtöö aina tosi hyvin.
        Aion myös kokata täällä välillä ihan suomalaista ruokaa. Sit ku päivät normalisoituu meinasin tehä makaronilaatikkoa. Myös jauhelihakeittoo tekee välillä mieli ja sit lihapullia tai mureketta. Pitää vaan muistaa olla laittamatta nii paljoo mausteita ku suomessa, koska oon huomannu, et ruoka täällä on paljo mauttomampaa. Voin sit omaan annokseen lisätä! Jouluruokailullakin pihvi oli tosi muree ja ihanan näkönen, mut siinä ei ollu yhtää makua. Samaten perunamuussista puuttu voi ja suola. 
        Tänään otin lounaan ja päivällisen yhestä läheisestä ruokapaikasta. Siellä oli kaikkee tuoretta ja ihanan näköstä valmiina. Päädyin muutamaan lihapullaan ja kanamunasalaattiin ja päivälliseks otin kana-makaronisalaattia. Mun hm makso, koska olin sen kanssa siellä ja muutenki hän sano, et jos joskus käyn siellä uudestaan ni hän voi sit maksaa mulle takasin. Se kyllä käy mulle! Sinne jäi niin paljo hyvän näkösiä ruokia mitä haluan vielä maistaa joskus. 
Tää oli siitä läheisestä ruokapaikasta. Oli tosi hyväää!

     
Meillä on joka tiistai tacoilta, koska kolmonen tykkää niistä niin paljo.

  
Lohta, kanamunaa, reajuustoa, parsakaalia ja marjoja <3 

Parsakaalia, juustoo, porkkanaa, lohta, raejuustoo ja sitruunaa. 

Tällasia löytyy aina tuolta kuivakaapista. 

  Ne ostaa mulle välillä valmiin salaatin kaupasta. 

Kanaa, porkkanaa ja uus tuttavuus: öljyyt, uunissa paistetut kaalin tai jonku semmosen lehdet, ihan ku sipsiä söis. 

 Ei niin kurmee mut hyvää silti :D 

 Välillä saa myös herkutella.

Terkuin Tuikku 

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Uusi vuosi ja Los Angeles

Uuden vuoden aattona startattiin vuokra-auto aamu viiden aikaan kohti Los Angelesia. Meitä oli kolme brasilialaista ja kaks suomalaista. Oltiin perillä siinä puolen päivän jälkeen. Käytiin ekana Hollywood kyltillä ja sen jälkee mentiin asunnolle. Oltiin siis vuokrattu tällanen airbnb asunto, se on halvempi kun esim hotelli. Ei se mikään kummonen ollu, mutta kyllä siellä nukku. Käytiin syömässä ja kaupassa ostamassa vähä juotavaa illaksi ja sit alettii laittautua. Oli outoo, kun brasilialaisilla oli niin erilainen juomakulttuuri kun suomalaisilla. Ne ihmetteli suuresti, kun minä ja se toinen suomalainen ostettiin muka niin paljo juotavaa. Niiden pitäs tulla joskus suomeen kattomaan mikä on paljo, koska ei kehattu ostaa läheskää nii paljoo mitä ois suomessa ostettu =D no siinä sitten laittauduttiin ja seurusteltiin muutama tunti ja tilattiin taxi/uber. Oltiin ostettu liput semmoseen yökerhoon, joka oli siinä walk of famen vieressä. Ei kiinnostanu yhtään kattoo niitä tähtiä ja nimiä vaan oli kiire, tiiätte kyllä minne! 
        Yökerho oli kallis ja suoraan sanottuna aika paska. Ei ollu semmosta tanssi tilaa vaan ihmiset tanssi siellä sun täällä ja sitten kaikkialla oli täyttä ja ahasta. VIP puolella ois ollu tanssilattia, mut ei ees huvittanu kysyä paljo se vippiranneke ois maksanu. Vessaan oli järkyttävät jonot ja juomat oli jopa kolme kertaa kalliimpia ku suomessa. Oon aina luullu, et suomi on yks kalleimmista mutta ei näköjään. Liput makso noin 30€ sisään ja oltiin kyseisessä paikassa korkeintaan tunti. Eli ei niin kannattava reissu. Brasilialaiset vaan hiimaili siellä sun täällä ni toinen suomalainen löys netistä paremman paikan, joten lähettiin kahestaan sinne. Tässä välissä vuos kerkes vaihtua, oltiin just vessassa eikä tajuttu yhtää et kello on jo nii paljo. No enpä oo ennen ollu vuodenvaihetta pöntöllä, tuli sekin koettua! Seuraavaan paikkaan sisäänpääsy oli noin 40€, mut paikka oli kiva niin se ei kaduta kyllä yhtään. Ja siellä oli onneks vähän halvempaa muuten. 
        Tultiin takas asunnolle siinä kolmen aikaan. Aamulla herättiin ysiltä, pakattiin ja lähettii aamupalalle. Sen jälkee ois voitu suomalaisen kaa lähtee suoraa ajaa kotiin, mut muut halus vielä nähä paikkoja. Käytiin sitten Beverly Hillsillä ja rannalla. Ärsytti, kun yks niistä ulkomaalaisista räpsi kuvia ihan yhtenään. Ei saanu hetken rauhaa siltä kun piti poseerata sen kanssa ja sen takia eriksee jouduttiin ajelee ympäri pitäjiä. Siellä rannallakin ois ollu ihan kiva vaan rauhottua ja nauttia maisemista. Tiiänpähä ainaki kenen kaa en lähe samalle reissulle enää toista kertaa. Joskus 2-3 aikaan lähettiin ajaa takas San Franciscoon, olin kotona ilta 11. 
        Reissun kokemukset oli vähä ristiriidassa. Huomas kyllä, et ihmiset on kahesta eri kulttuurista. Toiset tekee hätäseen kaiken ja yrittää sovittaa kaiken hirmu pieneen aikaan ajattelematta sen enempää. Me suomalaiset ois taas voitu olla rauhassa yhessä paikassa ja mennä fiiliksen mukaan. Ni seuraavalla kerralla mietin kahesti ennen ku lupaudun lähtee mihinkää. Tän toisen suomalaisen kaa jo puhuttii, et tehdään uus reissu joskus iha vaa kahestaan ja ollaan vähä pidempään niin ei tarvi tehä kaikkee niin hätäseen. 


Olin iha innoissani tästä ironmanin (Tony Starkin) autosta!!





HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE! <3 

Terkuin Tuikku 

lauantai 2. tammikuuta 2016

Erilainen joulu

Joulu oli kyllä kiva, vaikkaki vähä erilainen. Panikoin jo kotona, et mitä ostan niille joululahjaks, mut sit keksin et voin ostaa lahjat jo Suomesta. Päädyin sit muumi-käsipyyhkeisiin. Isälle muumipappa ja äitille muumimamma ja sitä rataa. Sit kaikille kylkeen pienet xylitol purkat tai pastillirasiat, ku eikös seki oo vähä niiku suomalainen juttu? Olivat lahjoihin ihan tyytyväisiä, ku niillä ei oo kuulema kunnon käsipyyhkeitä niiden omenatilalla ni aikovat viedä ne sinne. 
       Jouluaattona hostit kysy, et haluunko nähä ku lapset aukasee lahjat. Tietysti halusin. Joulupäivänä laitoin itelle 6.45 kellon soimaan(Täällä joulu juhlitaan siis joulupäivänä eikä aattona.) Puin joulun kunniaks punasen poropaidan ja tonttulakin. Lapset heräs siinä 7.30. Ekana ihmeteltiin miten porkkanat on syöty takan edestä. Petteri punakuonohan ne oli popsinu. Sit katottiin pukille jätetyt keksit ja maitomuki, nekin oli huvennu. PUKKI ON TODISTETUSTI KÄYNY! Seuraavana otettiin joulusukat omilta paikoiltaan. Jokaisella oli oma nimisukka, jopa mulla. Sukissa oli pieniä lahjoja ja nameja keltäs muulta ku joulupukilta. Ja sit eiku oikeiden lahjojen kimppuun. Voi sitä lahjapaperin määrää sen toimituksen jälkeen. Täällä on se erilaista, et osa lahjoista on joulupukilta ja osa sukulaisilta ja kavereilta. Ku Suomessa mun mielestä kaikki ilmotetaan joulupukilta tulleiks, ainaki meidän perheessä tehtiin niin. 
        Lapset sai lahjoja tietty eniten. Oli leluja, kirjoja ja pelejä ja nelonen sai uuden pyöränkii ja siihen kypärän ja pyöränlukon. Hauskin lasten lahjoista oli tekolumipallot, niitä ku pyöritteli ni se tuntu ihan oikeelta lumelta, niin amerikkalaista... Hd sai omenatilalle jonku uuden hedelmäpuun, näytti pieniltä mandariineilta. Hm sai uudet kaiuttimet ja takapihalle uuden kameran, tais olla hd:lla oma lehmä ojassa molemmissa lahjoissa. Minä sain lahjaks rahaa, keltasen kukan, suklaata, kynsilakan, muistivihkon ja huulirasvoja. Olin ihan tyytyväinen, ku raha on aina tervetullutta. 
          Kolmen aikaan lähettiin joulupäivälliselle hm:n vanhempien luo. Sinne on joku 25min matka. Siellä lapset sai vielä lisää lahjoja. Siis ihan turhaa rahan tuhlausta mun mielestä, nimimerkillä katkera lapsi, joka sai joulusin yleensä yhen ison lahjan ja sekin jaettuna kahen isoveljen kanssa. Oon onneks päässy siitä yli! =D Hävetti ku ne isovanhemmat anto kans mulle lahjaks rahaa ja mulla ei ollu niille mitään..Meidät oli kututtu kolmeks, mut päästiin syömään vasta seittämän maissa. Se oli just ku jostain amerikkalaisesta elokuvasta, et jokainen vuoronperään käy hääräämässä keittiössä. Olin suosiolla muualla ja muutenki oon tottunu, että jos jonnekki kututaan syömään ni yleensä ruoka on heti valmis eikä vieraiden tarvii ku istua ja syödä. Ompahan tämäkin nähty, hauska sitä oli kattoa. Ainiin, siinä ootellessa hm näytti mulle paikkoja ja yllärinä siellä oli sauna!!! Se oli ihan normaalin näkönen muuten, mutta lauteet oli ihan pikkusen liian matalalla suomisaunoihin verrattuna, mut kiva et täälläki pääsee välillä kylpemään. Ne ei kuulema ite siellä juuri koskaan käy. Eikä ne muutenkaa tainnu ees tietää, et sauna on suomesta. Huvittavaa oli ku kysyin hm:lta, et tykkääkö lapset saunoo ni se oli sillee, et mitä eiks siihen ookkaan ikäraja k-16? Meinas pokka pettää siinä vaiheessa, mut sain kasattua itteni ja yritin selittää, et kyllä suomessa saunotaan jo ihan pienenä. En saanu kunnon vastausta siihen, et miks se luuli saunaan olevan joku ikäraja. Siellä oli myös ihan hyvän kokonen uima-allas ja sit poreallas myös. Pitää kyllä ottaa joku ilta ihan tehtäväks ajaa sinne ja saunoo ja uida, onneks vesi on kuulema lämmitetty siinä altaassa. 
            Lähettiin samantien ruuan jälkee kotiin ku pienimmät oli niin väsyneitä jo, et alko hirmu kiukuttelu. Oli kyllä ihan kiva ja varsinki erilainen joulu. En juurikaa kaivannu omaa perhettä, koska kokoajan oli jotain tekemistä. Jos jotain kaipasin niin oikeeta kinkkua ja porkkanalaatikkoo. No, syön ens vuonna sit tämänki eestä. 




Terkuin Tuikku